Ilomantsin Urheilijat

Ilomantsin Urheilijat on vuonna 1939 perustettu ilomantsilainen urheiluseura. 

Pesäpallo on ollut ilomantsilaisten suosiossa vuosikymmenten ajan, erityisesti 1960-1990-luvulla, jolloin paikkakunnalla toimi yli 20 joukkuetta. Tällöin saavutettiin myös Suomen mestaruuksia. Menestyksekkäimmistä aikuisurheilijoista mainittakoot Riikka Punnonen ja lukkarilegenda Jukka Holttinen. Heidän palkintokaappejaan koristavat useat Suomenmestaruusmitalit. 

Miesten pesäpallojoukkue osallistui 1945 piirinmestaruuskilpailuun, jossa se sijoittui alkulokossaan kolmanneksi. 

1946 sarja muuttui Maakuntasarjaksi. Joukkue jäi kuuden joukkueen sarjassa peränpitäjäksi.

Nuoret sen sijaan selvisivät aina pm-loppuotteluun saakka, jossa Polvijärven Urheilijat olivat niukasti parempia juoksuin 6-3. Pm-kilpailu toimi myös karsintana Nuorten SM-kilpailuun, johon selvisivät vain piiriensä parhaat joukkueet.

Myös naiset osallistuivat pm-kilpailuun jääden alkulohkoon. 

1947 pelattiin maakunta- ja perussarjan välissä ns. Välisarja, johon Ilomantsi kuului. Joukkue sijoittui sarjassa neljänneksi. Sarja pelattiin eräänlaisena cup-kilpailuna, jossa joukkue putosi pelistä kärsittyään kaksi tappiota.

Nuoret voittivat piirinmestaruuden selviten SM-jatko-otteluihin. Kotikentällä kaatui Kainuun mestari Ristijrven Pyry 5-1, mutta Kuopiossa kyyti oli kylmää - Erä-Veikot pudotti joukkueen jatkosta tylysti juoksuin 36-1.

1948 miesten joukkue jatkoi Välisarjassa häviten Kaurilan Kisalle 0-9 ja voittaen Viensuun Viestin 18-8 samana päivänä.

Nuoret uusivat piirinmestaruutensa päästen jatkamaan Juvalla pelattuun SM-alkuerään. Kuopion Erä-Veikot osoittautui tälläkin kertaa paremmaksi, tosin huomattavasti siedettävemmin numeroin 7-0. Jyväskylän Kiri voitti niukasti 2-1, mutta tuomisina oli myös yksi voitto, kun isäntäseura Juvan Urheilijat taipui juoksuin 2-7. 

Myös kesällä 1949 nuoret voittivat piirinmestaruuden. Muista peleistä ei ole tietoja. kuten ei miesten ja naistenkaan peleistä.

Kesällä 1950 IlU:n miesjoukkue pelasi perussarjassa, jossa hävisi alkulohkon ainoalle vastustajalleen Kiihtelysvaaran Urheilijoille sekä kotona että vieraissa. Nuorten pm-sarjassa oli tyytyminen hopeaan Tohmajärven Urheilijoiden ollessa ratkaisuottelussa niukasti 7-9 parempi.

Pesäpalloilu hiipui tämän jälkeen, eikä vuodelta 1951 ole mainintoja seuran osallistumisesta mihinkään sarjoihin.

1954-59 miesten joukkue palloili jälleen perussarjassa vaihtelevalla menestyksellä, kunnes kesän 1959 kakkossijan myötä oli edessä nousu maakuntasarjaan. Nuorilla ei vastaavana aikana ollut mainittavaa menestystä eikä naisilla liene ollut joukkuetta sarjoissa lainkaan.

Vuoden 1960 maakuntasarjassa miesten joukkue jäi yhdeksän loppuun pelanneen joukossa viimeiseksi, mutta sai Värtsilän ja Kesälahden luovutusten myötä pitää sarjapaikkansa. Kausi 1961 toikin sitten mainion nelossijan samaisessa sarjassa ja Vuonna 1962 seura voitti koko sarjan päästen karsimaan suomensarjaan. Karsinnoissa Hankasalmella joukkue varmisti nousunsa (kuva).

Seuran reservijoukkue pelasi perussarjassa voittaen alkulohkonsa. Hammaslahdessa pelatuissa maakuntasarjan karsinnoissa se jäi kuitenkin neljänneksi pysyen perussarjassa. Nuorten ja naisten peleistä ei edelleenkään mainintoja.

Ilomantsi sijoittui ensimmäisellä suomensarjakaudellaan 1963 seitsemänneksi (joukkue), 1964 viidenneksi ja kesällä 1965 oli saavutuksena jo mainio kolmossija (joukkue), jonka lisäksi lohkesi pm-hopeaa Outokummun Partion jälkeen. Loppu vuosikymmenen joukkue kiikkui sijoilla 4-6 kunnes kauden 1970 päättyessä joukkue löytyi peräti sijalta 2 (joukkue) - eroa voittaja Imatraan kuitenkin reilusti 11 pistettä. IlU:n Hannu Kontuvirta komeili lyöjätilaston kolmossijalla ja kymppisakkiin mahtui myös Kari Sutinen.

Vuonna 1969 Ilomantsi selvisi Suomen Cupissa puolivälieriin, joissa se kotikentällään taisteli tasapäisesti moninkertaisen suomenmestarin, Kouvolan Pallonlyöjien kanssa taipuen lopulta vain 11-13 oltuaan ottelun puolivälissä 4-12 -tappiolla. Ilomantsi voitti samalla cupin alkukierrosten yhteydessä ratkaistun piirinmestaruuden.

Vuonna 1970 seuran nuoret voittivat piirinmestaruuden ja SM-jatko-otteluissa kaatui komeasti Maaninka. Tämä tiesi paikkaa välieräturnaukseen Nurmossa. Isännille hävittiin 10-5, mutta toinen vierailija kaatui 8-1. Välierälohkon kakkossija tarkoitti nimellisesti mitalisijoitusta, jaettu kolmossija koko kilpailussa toisen lohkokakkosen, Kankaanpään Mailan kanssa. Tuolloin ei kuitenkaan varsinaisia mitaleita jaettu kuin loppuottelijoille. Myös vuonna 1971 IlU:n nuoret pääsivät SM-kilpailuun, mutta Sotkamon Jymy pudotti joukkueen jo alkuerässä.

1970 -luvun alkupuoliskon Ilomantsi taisteli suomensarjassa lohkon kärkipaikoista, kunnes lopulta 1978 sen oli annettava periksi ja putoaminen maakuntasarjaan oli edessä. Seuraavalla kaudella paikka kuitenkin lunastettiin takaisin. Piirinmestaruuden joukkue saavutti 1971 (joukkue) ja 1973. Myös Kärpät (pojat 16 v) voittivat piirinmestaruuden 1971 ja sääsket (11 v) vuosina 1973-77. 1976 mestaruus tuli myös E-pojissa.

Samaan aikaan naisten joukkue teki nousuaan. 1975 seura voitti piirinmestaruuden sekä naisissa että c-tytöissä (c-tytöissä myös 1976). Vuosi 1977 toi jo suomensarjan lohkovoiton, mutta karsinnoissa ei vielä sillä kertaa onnistanut. Vuonna 1978 lohkovoitosta jouduttiin uusimaan Viinijärven Urheilijoiden kanssa. Ilomantsi voitti ottelun selkeästi 12-2. Karsinnat neljän lohkovoittajan kesken pelattiin Ilomantsissa ja kotijoukkue veikin turnausvoiton ja mestaruussarjapaikan puhtaalla pelillä. (Joukkue)

Vuosi 1978 oli myös Ilomantsin Urheilijoiden juniorijoukkueille menestyksellinen. Seuran C-pojat voittivat SM-pronssia ja D-tytöt ja D-pojat olivat leirisarjassa viidensiä. Kaikki edellä mainitut saavutivat myös piirinmestaruuden.

Naisten ensimmäinen mestaruussarjakausi oli tulokkaalle odotetusti vaikea. Runkosarja pelattiin kahdessa kuuden joukkueen lohkossa, joista vain kaksi parasta jatkoi mitaliotteluihin, muiden joutuessa putoamissarjaan. Toholampi jäi sentään taakse, joten yksi arvokas lähtöpiste saatiin mukaan. Putoamissarjassa tytöt sitten voittivatkin sekä Oulun että Kirin vieraskentällä ja kun Toholampi vastaavasti hävisi molemmille, oli sen putoaminen selvä ja joukkue päätti luopua vierasottelustaan Ilomantsissa. Myöskin Lippo ja Kiri jättivät sarjapaikan kannalta merkityksettömän päätösottelunsa pelaamatta, joten kaksi kierroksisen putoamissarjan kärjessä komeili Ilomantsin Urheilijain nimi.

Toinen kausi ei ollut yhtään helpompi, runkosarjassa sijoitus oli edelleen viides lohkossaan. Karsintasarjassa vältettiin suora putoaminen, mutta koska naisten mestaruussarja päätettiin supistaa kynmenjoukkueiseksi, joutuivat putoamislohkojen kakkoset ja kolmoset vielä ns. ristiinkarsintaan. Sarjapaikka näytti säilyvän, kun Hyvinkään Tahko kaatui kotikentällä juoksuin 14-8. Tämä ei kuitenkaan riittänyt, kun Tahko pyöritteli kotonaan voiton numeroin 21-12 ja säilytti paikan mestaruussarjassa kolmen juoksun turvin.

C-tytöt ottivat SM-pronssia 1979 ja B-pojat niin ikään pronssia 1980 (joukkue).