SM-kilpailut 1924

Pesäpallon miesten mestaruuskilpailut vuonna 1924

Kilpailut pelattiin Cup-järjestelmällä eli otteluiden voittaja pääsi jatkoon ja hävijä putosi pois kilpailuista. Kilpailuihin osallistuivat seuraavat joukkueet:

Helsingin Pallonlyöjät, Jyväskylän suojeluskunnan Palloilijat, Kuopion Urheiluveikot, Lahden suojeluskunta, Pallo-Toverit, Helsinki, Pohjois- Hämeen Pallonlyöjät, Riihimäen Pallonlyöjät ja Savon Sisu, Kuopio.

 

Alkuerät ja välierät

 

Helsingissä 21.9.1924:

21.9.1924 Helsingin Pallonlyöjät – Helsingin Toverit 8 – 2

21.9.1924 Pallo-Toverit, Helsinki – Riihimäen Pallonlyöjät 6 – 4

21.9.1924 Helsingin Pallonlyöjät – Pallo-Toverit, Helsinki 6 – 0

Helsingin Pallonlyöjät selvisi semifinaaliin

 

?.?.1924 Kuopion Urheiluveikot – Savon Sisu 18 – 3

28.9.1924 Lahden suojeluskunta – Jyväskylän suojeluskunnan Palloilijat 8 – 2 (jossain lähteissä myös 8 – 1)

?.?.1924 Lahden suojeluskunta – Kuopion Urheiluveikot, KUV luovutti

Lahden suojeluskunta selvisi semifinaaliin

 

Semifinaali

5.10.1924 Helsingin Pallonlyöjät - Lahden suojeluskunta 10 – 8

Helsingin Pallonlyöjät pääsi loppuotteluun. Etelä-Suomen Sanomat

 

Lähteistä ei selviä miten Pohjois-Hämeen Pallonlyöjät selviytyi loppuotteluun. Sanomalehdistä ei löydy tietoja sen pelaamista karsintaotteluista. Samaan aikaan muut joukkueet pelasivat SM-karsintaotteluita, Pohjois-Hämeen suojeluskuntapiirissä pelattiin suojeluskuntapiirin sisäisiä mestaruuskilpailuja. Tämän jälkeen Pohjois-Hämeen suojeluskuntapiiri osallistui suojeluskuntapiirien pesäpallomestaruuskilpailuihin, jotka se myös voitti. Yksi mahdollisuus voisi olla se että Pohjois-Hämeen suojeluskunta, joka on sama kuin Pohjois-Hämeen Pallonlyöjät, pääsi loppuotteluun suojeluskunnan vuoden 1924 mestarina?

 

Loppuottelu

12.10.1924 Kaisaniemi, Helsinki

Helsingin Pallonlyöjät – Pohjois-Hämeen Pallonlyöjät 5 – 4.

Helsingin Pallonlyöjät voitti Suomen mestaruuden.

 

Juoksulista

PHP: 1 0 1 2 0 0 0 = 4

HPL: 1 0 2 1 0 1 0 = 5

 

Helsingin Pallonlyöjien joukkueen pelaajat:

Kinnunen, Taiminen, Koskinen, Lindström, Taipale, Mikkola, Kontio, Palmroos ja Tamminen.

 

Pohjois-Hämeen Pallo-Veikkojen joukkueen pelaajat:

Lukkari U. Veneskoski, sieppari J. Väliniemi, 1-vahti J. Saari, 2-vahti J. Alha, 3-vahti V. Veneskoski, polttaja T. Seppälä, 2-varavahti N. Kotikoski, 3-varavahti M. Lahtinen ja koppari P. Männistö.

 

Pohjois-Hämeen Pallo-Veikkojen pelaajista Toijalan suojeluskunnasta olivat J. Väliniemi, Alha, T. Seppälä, N. Kotikoski ja M. Lahtinen, Tampereen suojeluskunnasta olivat U. ja V. Veneskoski ja J. Saari ja Mäntän suojeluskunnasta oli P. Männistö.

 

Kuopion Urheiluveikot joukkueen pelaajat:

K. Laakkonen, L. Lindh, R. Magnuson, A. Niemi, T. Pitkänen, E. Pulkkinen, K. Rissanen, Rönkkö, N. Solmu, S. Vartiainen ja K. Väänänen.

 

Joukkueiden sijoitukset:

1. Helsingin Pallonlyöjät

2. Pohjois-Hämeen Pallonlyöjät

3. Lahden suojeluskunta

Sijat 4. – 5

Kuopion Urheiluveikot

Pallo-Toverit, Helsinki

Sijat 6. – 8.

Jyväskylän suojeluskunnan Palloilijat

Riihimäen Pallonlyöjät

Savon Sisu, Kuopio

 

Suomen Urheilulehti vuonna 1924:

 

”Suomen pesäpallomestaruuskilpailut. Tarkempi selostus ottelun kulusta.

 

Viime sunnuntaina klo 2 – tai oikeammin 2 min vaille 2 aloittivat HPL ja PHP (Pohjois-Hämeen Palloveikot) Pohjois-Hämeen skpiirin pesäpallojoukkue, tuiman ottelun Suomen mestaruudesta. Skuntamestaruudesta pelattaessa voitti sama tamperelais-toijalalainen joukkue sen pelattua kauniita pelejä. Helsinkiläisten jäätyä jo alkukilpailuissa pois pelistä erään virhelaskelman vuoksi eivät nämä joukkueet vielä tänä kesänä olleet päässeet vastakkain koettelemaan voimiaan.

 

Ennakkolaskelmien perusteella odotettiin tästä pelistä kireätä ja kireä siitä tulikin. Pelituomari oli kuitenkin liian kokematon mies näin tärkeän pelin valvojaksi ja jos peli olisi tullut tuomittua ehdottomasti oikein olisi pelin tulos ollut toisenlainen. Suurimman haitan pelille teki kuitenkin kenttä – etten sanoisi yleisö. Peli pelattiin nim. Kaisaniemen pikkukentällä joka on aivan liian kapea tällaista ottelua varten, jossa täytyisi olla yleisörajojen ainakin 5 m etäisyydellä kentän rajoista. Nyt kilpailuja seuraamaan kerääntyneen ihmispaljouden täytyi – mahtuakseen kentälle – seistä niin lähellä pelikenttää, jopa aivan rajallakin, että se joutui ainakin kolme kertaa vaikuttamaan peliin aivan ratkaisevasti.

 

Kummankin joukkueen peli oli hyvää, helsinkiläisten ulkopeli kuitenkin hivenen verran valmiimpaa. Hämäläisten sisäpeli oli koko joukon parempaa ja jos heidän pari heikkoa lyöjäänsä olisivat olleet vähänkään varmempia olisivat he voittaneet sisäpelinsä paremmuudella. Ulkopeliä pelatessa puuttui heiltä usein komennot, kun ne sitä vastoin helsinkiläisillä olivat varmat ja ajoissa annetut.

 

Hämäläiset saivat alkaa pelinsä sisäpelillä ja saivat he sillä aikaan yhden juoksun mutta samalla mitalla vastasivat HPL:läiset. Toinen pelivuoro 0 – 0. Kolmannella pelivuorolla saivat PHP:n pojat taas juoksun, mutta heidän kopparinsa tekemän ruman ohiheiton ansiosta saivat heidän vastustajansa 2 juoksua aikaan. Tämä ohiheitto johtui nähtävästi sen takia, ettei koppari kiireessä ollenkaan löytänyt 3 pesän vahtia aivan pesän vieressä seisoskelevan yleisön takia. Peli kiristyi yhä. Hämäläiset saivat kaksi juoksua ja näistä toisen läpi käsien lasketun kopin ansiosta. Helsinkiläisten yhdestä lyönnistä tapettiin 2 juoksijaa mutta yhden munatun kopin ansiosta saivat pääkaupunkilaiset 1 juoksun. PHP:n pojat yrittivät lujasti. Pari miestä haavoittuu koppilyöntien ansiosta. Jo on joka pesällä mies. Ajolähtötilanne ja viimeinen lyönti: kolme nopeata heittoa komennon mukaan ja – kolme kuollutta. Pallonlyöjien vuoro. Kaksi heidän miestään tapetaan yleisön pysäyttämällä, siis kuolleella pallolla ja kolmas toiselle pesälle yrittäessään. 0 – 0. Seuraavalla pelivuorolla saavat vieraat taas tyytyä nollaan pääkaupunkilaisten saadessa yhden, taas johtavan juoksun. Viimeinen pelivuoro. Hämäläisillä miehet jo pesillä – lyönti, ja miehet liikkeelle. Pallo lentää kuitenkin vasemmalla sivurajalla seisovan yleisön jalkoihin ja pompahtaa siitä takaisin kentälle. Yleisö kohottaa niin valtavan sotahuudon etteivät kaikki juoksijat kuule laittomaksi vihellystä ja ennen kuin lyöjä ennättää takaisin kotipesälleen on hänelle syötetty molemmat jäljellä olevat lyönnit ja on hän kuollut mies. Tasoittavaa, jokaisen odottamaa juoksua ei siis tullut ja kun Pallonlyöjätkään eivät enää täyttä yrittäneet saivat hekin tyytyä nollaan. Pallonlyöjät voittivat siis pelin 5 juoksulla 4 vastaan ja saivat siten taas vuodeksi haltuunsa Lassila & Tikanojan lahjoittaman komean pesäpallopelaaja-patsaan.

 

Joukkueet olivat kuten sanottu niin tasaväkiset että vaikea on vieläkään sanoa kumpi on parempi ja oli itse peli parasta mitä allekirjoittanut on nähnyt sitten sk-mestaruuskilpailun Viipurissa 1922.

 

Konkari”