100 vuotta sitten

------------------------------------------------------------------------------

Mäntyharjun Virkistys on perustettu 24.11.1920. Tänä vuonna juhlavuotta viettävä seura on pelannut pesäpalloa 20 kautta miesten suomensarjassa ja yhden kauden ykkössarjassa. Seuran historiasta kertova juhlavuosinäyttely ”Mävi tuulettaa” on parhaillaan marraskuussa esillä Mäntyharjun kirjastossa. Eeva Laari on kirjoittanut seura historiikin: ”Me ollaan MäVi. Mäntyharjun Virkistyksen 100 vuotta 1920-2020”.
Virkistys käväisi suomensarjassa ensimmäisen kerran vuonna 1961, mutta putosi saman tien. Maakuntasarjasta palattiin 1962 kuitenkin heti seuraavalle kaudelle suomensarjaan. Nyt suomensarjassa pelattiin kausilla 1963 - 1965. Tämän jälkeen paluuta suomensarjaan saatiin odottaa vuosia ja se toteutui vasta vuonna 1987.

Eeva Laari: Me ollaan MäVi. Mäntyharjun Virkistyksen 100 vuotta 1920-2020
https://virkistys.sporttisaitti.com/mavi-100/historiikki/
Mäntyharjun Virkitys /pesäpallo
------------------------------------------------------------------------------
Ensimmäinen julkinen pesäpallo koeottelu pelattiin 100 vuotta sitten 14. päivä marraskuuta 1920 aivan Helsingin keskustassa Kaisaniemen pienellä kentällä. Vuoden 1920 lauha syksy mahdollisti ensimmäisen julkisen pesäpallon koeottelun niin myöhään kuin marraskuussa. Tässä ensimmäisessä ottelussa pelasivat Helsingin Pallonlyöjät ja Korian Pioneerit. Käytössä oli neljä pesää ja tavoitteena oli, että juoksutaival pesältä toiselle vaikeutuisi. Pelin kehittäjä Lauri Pihkala oli tyytyväinen näkemäänsä ja piti uutta peliä parempana kuin pitkäpalloa, joka oli silloinen käytössä ollut virallinen pallonlyönnin kilpailumuoto.
Ensimmäistä ottelua olivat seuraamassa suojeluskuntajärjestön piirien urheiluohjaajat. Heistä kuitenkin vain kaksi suositti siirtymistä pesäpalloon ja piti pitkäpalloa parempana pelinä. Tulos oli Pihkalalle pettymys. Tahko jatkoi edelleen pesäpallopelin hiomista ja kokeiluja kesällä 1921. Pelin kehittelyssä olivat mukana mm. Kaisaniemen pienellä kentällä Suomen ensimmäisen vuonna 1919 perustetun pallonlyönnin erikoisseuran Helsingin Pallonlyöjien pelaajia. Mukana olivat mm. HPL:n pelaajat ja monet kansallispelin alkuvuosien kehitykseen vaikuttaneet henkilöt kuten Vilho Osola, Väinö Hovila, Aarne Taiminen, Armas Palmros (Palamaa), Aarne Saarinen ja Urho Veneskoski.
Pesäpalloon tuli elementtejä kolmesta lähteestä. Pohjana olivat suomalaiset vanhat pallonlyöntipelit, joista tuli mm. pystysyöttö ja hutunkeitto. Toisena lähteenä olivat baseballin vaikutukset, kuten pesäkilpa ja juoksut voitonlaskun perusteena. Kolmantena rakennuspalikkana olivat Pihkalan omat suomalaiset keksinnöt, näitä olivat esim. kopin aiheuttama haavoittuminen ja kapea pelikenttä, jolla juoksutaival vaikeutui pesältä pesälle. Pesäpallo oli vanhojen kulttuuriperintöjen ja uusien oivallusten yhdistelmä.
Pesäpallo syrjäytti pitkäpallon ja vuodesta 1922 lähtien on pelattu pesäpalloa. Pesäpallo levisi 1920-luvulla koko Suomeen nopeasti suojeluskuntajärjestön ja koulujen kautta. 1930-luvulla painopiste siirtyi enemmän urheiluseuroihin ja tuo vuosikymmen oli lajin voimakasta kasvuaikaa.
Vaikka tämä ensimmäinen ottelu pelattiin Helsingissä, niin silti usein kuulee väitettävän, että pesäpallo ei kuuluu Helsinkiin ja eikä siellä ole pesäpallon perinteitä. Kuvassa Kaisaniemen pienellä kentällä pelaavat 1920-luvulla kaksi helsinkiläistä seuraa eli Helsingin Pallonlyöjät ja Pallo-Toverit. Nämä seurat kehittivät pesäpalloa erityisesti 1920-ja 1930-luvuilla.
Lähde: Lauri Pihkala: Kuningaspallosta pesäpalloon. Muistelmia ja mietteitä pallonlyönnin kehitysvaiheista. Suomen Pesäpallosäätiön julkaisema 1966.
1920_-_HPL-PT.jpg